Mimmin näperrykset

Joulun kunniaksi sain syksyn sny-kierroksen viimeisen paketin, josta selvisi myös parini henkilöllisyys. Syksyn piristykseksi minulle mukavia paketteja on lähetelly Angelique! Tällä kertaa sain kauniin punaisen ja jouluisen paketin… Kiitos paljon!

Paketista paljastui kynttilä, suklaata, servettejä ja kaunista tummanpunaista Jaipur Silk Finoa! Tuo väri on tosi herkku… <3

Huomenna on siis jouluaatto! Viime viikolla vietettiinkin poikien hoitopaikan ja eskarin joulujuhlia, ja nyt ollaan muksujen kanssa oltu vapaalla kotona, ja valmistauduttu jouluun… Kuten sanottua, minä olen jouluihminen, ja tykkään laittaa pikkuhiljaa kotia jouluksi ja tehdä kaikki ruoat ym. itse! Kotona meillä alkaa olla kaikki valmiina joulua varten; ruoat laitettu, paketit pakattu, on siivottu, kynttilöitä ja joulukoristeita siellä täällä jne., yöllä paistetaan vielä kinkku ja aamulla koristellaan kuusi (ja vielä viimeinen imurointi huomisaamuna, kun kuusi on tuotu sisälle)! Huomenna vanhempani tulevat meille joulun viettoon, ja saadaan viettää oikein perinteinen perhejoulu…

Tällainen tonttu asustelee meidän takan päällä:

Koirat ovat kanssa joutuneet poseeraamaan tonttulakit päällä! Spanieleiden kanssa ei ollut ongelmia, mutta beaglen mielestä tuo oli ihan turhaa hommaa (varsinkin tuo heiluva pallo pipon päässä oli ihan vastustamaton!)…

Näissä kuvissa ja tunnelmissa toivotan kaikille OIKEIN MUKAVAA JA RAUHALLISTA JOULUA!!!

Taas salainen neuleystäväni oli muistanut minua paketilla! Haluaisin kovasti kokeilla huovutusta, ja parini olikin laittanut pakettiin punaista ja vihreää huovutusvillaa. Nyt pitäisi sitten perehtyä, miten noista saisi jotain aikaiseksi. On kyllä ihan jouluiset värit… Lanka on Araucanian käsinvärjättyä puuvilla lankaa. Väri on ihan minun värimaailmastani! Ja tätä lankaa en olekaan ennen kokeillut. Luulenpa, että keväämmällä keksin tästä jotain kevyttä neuletta… Lisäksi mukana oli ristipistopakkaus, ja herkkuina suklaateetä sekä belgialaista suklaata. Kiitos paljon taas kerran!

Minä tunnustaudun jouluhörhöjen ihmisryhmään… Iltojen pimetessä syksyllä polttelen kynttilöitä, joululahjoja aletaan hankkia hyvissä ajoin, ennen ensimmäistä adventtia vaihdan jouluverhot ja laitan jouluvalot, vähitellen kotiin ilmestyy enkeleitä ja tonttuja jne. Marraskuun lopulla maistellaan myös ensimmäiset glögit ja piparit sekä tortut, joita ehditään paistalemaan useampi satsi ennen joulua. Ja tietysti kaikki jouluruoat teen itse! Sekä aika suuren osan lahjoistakin… Asiaan kuuluu myös, että joulu vietetään pitkän kaavan mukaan ja perinteisin menoin kotona perheen kesken.

Tänään juuri satuin olemaan aamupäivällä pari tuntia yksin kotona, joten päätin paketoida jo valmiina olevat lahjat. Ulkona pakkastuuli vingahteli ja takassa loimusi tuli, kun istuin joulupapereiden ja lahjanauhojen keskellä olohuoneen lattialla. Tuli niin ihana jouluinen olo! Ja kuinka ollakaan posti toi minulle tänään pakettilapun, joka olikin Ravelryn vaihtoryhmän jouluvaihdon pariltani…

Paketin lähettäjäksi paljastui ilman isompia salapoliisin töitä Silveri, vaikkei paketissa olleesta kortista se käynytkään selville. Ja sisältö oli aivan ihana! Olin aivan mykistynyt…

Laatikosta paljastui todella kaunis punainen pussi, jossa ihana vanhanaikaisesta valokuvasta kankaalle painettu kuva. Kaikki muu oli pakattu tähän pussiin…

Pussin sisältä löytyi aivan ihanat langat (oon ihan myyty!), aivan ihania shamppanja-tryffeleitä (Nam! Ukon kanssa herkutellaan, kunhan muksut on nukkumassa…), suklaakahvia (slurps!), todella suloisia kissa-aiheisia silmukkamerkkejä ja helmiä. Parini vinkkasi myös, että joku ohje on tulossa Ravelryn kautta… Mielenkiintoista!

Tässä vielä lähikuvaa noista silmukkamerkeistä.

Tämä lanka on ihanaa Casbahia, mahtavan täyteläisen suklaisen ruskea! Tykkään, tykkään…

Ja toinen lanka on Handun 100% merino, tosi kauniin tummaviininpunainen (kuvassa ei näytä niin ihanalle). Tosi upea sävy! Tykkään ihan mielettömästi!!!

En vielä osannut edes pakettia odotella, joten tämä pääsi yllättämään kunnolla! Ja oli kyllä ihan täydellisen upea paketti. Ihanaa!!! Kiitos ihan mielettömän paljon Silveri!!!

Sunnuntaiaamuna lähdettiin Heinin kanssa ajelemaan Tampereelle kädentaitomessuille. Kello näytti näin, kun olin aamukahvilla keittiön pöydän ääressä:

Lähdettiin siis vähän seitsemän jälkeen aamuhämärissä Kuopiosta Tamperetta kohti. Höpöteltiin ja juteltiin koko matka, ja minulla oli mukana Cascade Chunkysta edellisiltana aloittamani pipo matkaneuleena. Mitään sen kummempia “ostoslistoja” ei oltu mukaan tehty, paitsi että minä ajattelin ostaa tuohon valmistuvaan pipoon ison napin… Messuthan olivat aivan ihanat! Siis melkein paratiisi tällaiselle hörhölle… Sieltä kyllä löytyi vaikka mitä käsitöiden eri aloilta, paitsi että niitä nappeja ei meinannut löytyä mistään!!! Meitä tietysti eniten kiinnostivat langat. Se vähän yllätti, etteivät myyjät olleet ottaneet messuille mitään erikoisempia tai uusia tuotteita mukaan, vaan ne myivät aikalailla samaa tavaraa kuin on normaalistikin tarjolla. Ja loppujen lopuksi aika harvalla oli mitään messukilpailuja tai erikoistarjouksia messuvieraille. Mutta siitä huolimatta oli aivan mahtava päivä! Yhteensä 4½ tuntia kierreltiin, yhdellä lyhyellä pysähdyksellä, ja tuossa ajassa ehti oikeastaan käydä messut läpi, mutta jos olisi halunnut tarkemmin vielä katsella ja olisi vaikka tehnyt hintavertailuja tuotteista, niin olisi mennyt helposti saman verran lisää… Illalla sitten ajeltiin takaisin päin väsyneinä ja onnellisina, ja kahdeksan jälkeen oltiin Kuopiossa takaisin.

Lankaa ei sitten lähtenytkään niin älyttömästi mukaan; Kujeelta ostin Cascade 220:a puserolangaksi itselleni (TTS:llä meinasin tehdä!), ja lisäksi ostin pari vyyhtiä värjättävää… Myös värejä ostin kolme purkkia mukaan. Helmijuttuja silmukkamerkkien tekoon, ja uudet pihdit. Muutama kangastilkku, jos jotain pussukoita tekis. Ja Hobboksilta yksi neulekirja, joka oli messutarjouksessa. Joululahjaksi löysin tältä myyjältä tuollaiset pellavaiset tyynyliinat, joihin on painettu vanhanaikaiset moottoripyörämainokset (tosi hauskat!). Ja löytyihän se nappikin lopulta. Kotiin tuliaisiksi piti tuoda muksuille lakua ja miehelle toffeeta, mutta ne on jo tuhottu.

Illalla viimeistelin matkaneuleena olleen pipon, ja laitoin siihen tuon ihanan napin. Mulla ei ole valitettavasti mitään hajua enää, että mikä firma se oli, josta tuon napin ostin… Hänellä oli myynnissä erilaisia keraamisia koruja ja nappeja, aika paljon eläinaiheilla. Jos joku tietää, mistä noita vois saada lisää, niin hihkaiskaa!

Ja tässä vielä nämä ihanaiset Cascadet… Jospa saisin tässä piakoin aloiteltua, ja saisin vuosien tauon jälkeen tehtyä itsellenikin villapuseron!

Aiheesta poiketen tässä on vielä siihen edelliseen aiheeseen lisäys, eli meidän pikkujätkä sai siitä TTS-kurssin mallipaidasta ihan käyttöpaidan. Kuvia ottaessa alkoi vain pelleily, joten hyvät kuvat jäivät haaveeksi…

Viime sunnuntaina olin Jyväskylässä Tuulian TTS-paitapajassa opettelemassa uutta tyyliä neuloa paitoja… Minähän en ole vuosiin tehnyt kuin muutamia villatakkeja muksuille, ja itselleni tekisi mieli tehdä vaikka mitä, mutta kun olen “vähän rajoittunut” ollut… Tein joskus 90-luvun alussa heppa-aiheisen kirjoneulepuseron, jossa oli ehkä miljoona eri lankaa. Tätä ennen olin kyllä neulonut joitain puseroita ja takkeja, mutta tämä pusero jäi toistaiseksi viimeiseksi, koska sen neulominen oli “itkua ja hammasten kiristystä”. Lopulta se kuitenkin sinnillä valmistui! Mutta siis sen jälkeen en ole itselleni neulonut kuin asusteita… TTS:ssä neulotaan koko pusero saumattomasti, joten lopussa ei tule saumojen ompelua, ja lopputulos on siisti.

Tässäkin metodissa pätee ehkä sananlasku: “Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty…” Sillä ensin pitää ottaa mitat ja tehdä mallitilkku, ja kun näiden luvut syötetään tietoihin, niin sen jälkeen voikin vain neuloa menemään ohjeen mukaan, ja pitäisi tulla istuva neule! Näin ainakin suunnilleen… No, koska tässä TTS:ssä aletaan neuloa olkapäiltä alas päin, niin aivot pitää vinksauttaa vähän eri asentoon, että hoksaa kohdan, jossa on menossa. Alussa tuleekin aika monta juttua, mutta sitten helpottuu!

Tästä se lähtee… Kaikki tarpeellinen pöydällä levällään!

Ensimmäiset rivit…

Sitten tehtiin jo kaulusta.

Ja kohta olikin jo yläosa valmis!

Kotona samana iltana neuloin jo hihoja, ja siinä vaiheessa huomasin, että ei tässä ihan nuken kokoa taida tullakaan, vaan pienellä muokkauksella se mahtuu meidän nuorimmaiselle! Joten tein vähän leveämmät hihat ja vartaloa myös olen leventänyt pikkuisen, niin saan sopivan. Tämä malli on siitä kätevä, että sitä voi aina edetessä sovittaa… Tuo kaulus menee vielä uusiksi, koska en tykkää siitä ollenkaan! Mutta kohta on pienelle pojalle paita valmis. Suunnitteilla on jo neidille pusero tällä tavalla neulottuna, ja ehkä uskallan vielä tehdä itsellekin…

Ennen kurssia Titityy oli auki, joten kävimme siellä ihastelemassa lankoja. Tai, itseasiassa, minä olin tehnyt sinne ennakkotilauksen jo valmiiksi, mutta sen lisäksi muutama ihanuus hyppäsi mukaan… Pari viikkoa sitten sain Titityyn Cascade-klubin paketin, ja siellä oli 200g vaaleanpunaista Cascade 220 wool lankaa, jolle ostin nyt kaveriksi 200g samaista lankaa violettina. Näitä vähän mielessäni ajattelin neuloa neidin puseroon. Lisäksi mukaan tuli ihania huivilankoja (milloin ehtis niitä neuloa???). Ja vielä uusia puikkoja piti ostaa… Meidän neiti on jo jonkin aikaa puhunut, että haluaisi osata neuloa, joten hänellekin ostin nyt söpöt lasten puikot. Yhtenä iltana opetin oikean silmukan tekemistä, ja nyt syntyy jo vähän tulostakin! Hitaasti ja aika epätasaistakin vielä, mutta kyllä jo neulomiselta näyttää!

Osallistuin taas Ravelryn suomalaisten vaihtoryhmän vaihtoon. Tällä kertaa piti kertoa ilmoittautumisessa haaveistaan, ja myös ryhmän foorumilla käytiin keskustelua haaveista. Sain paketin Tiiamarialta jo viisi päivää sitten, mutta taas on ollut yövuorot ja kaikkea muuta, että nyt vasta saan blogattua…

Paketti oli ihanan violetin sävyinen (siis “minun värinen”)! Ja sieltähän löytyi vaikka mitä kivaa ja ihanaa…

Paketissa oli: lankaa (tietenkin!), herkkusuklaata ja -kahvia, 2½mm puikot, kirjanmerkki (tuo perhonen) ja kässäpussi (tuo pilkullinen kangas tuossa kaikkien alla). Kiitos paljon Tiiamarialle!

Ja tässä vielä langat:

teetee Aurea

South West Trading Company Yin

PS. Eilen olin Jyväskylässä TTS-paitapajassa, ja oli tosi kiva ja mielenkiintoinen päivä! Siitä raportoin enemmän, kunhan saan mallikappaleen valmiiksi… Mutta suosittelen kyllä osallistumaan, mikäli vain on mahdollisuus ja vähääkään kiinnostaa!

Hain nyt illalla postista SNY:n lokakuun paketin, joka oli samalla mulle synttärilahja! Siellä oli sisällä suklaata, lakua, heijastin (tuli tosi tarpeeseen!), ristipistopohjapakkaus, pari Kool-Aidia (pääsee taas läträämään!) sekä kaksi lahjapakettia…

Kortissa lukee:”Pois alta! Ammuu lehmät kuorossa, tää mimmi on juhlavuorossa!“

Pienemmästä paketista paljastui Regian sukkalankaa. Tästä varmaan muksut saa iloisia sukkia!

Ja isommassa paketissa oli tosi namu Colinette Jitterbug! Ihan mun väri (kuvassa näyttää vähän liian siniselle)…

Oli taas tosi kiva paketti! Kiitos paljon SNY!!!

Eli So You Think You Can Knit haasteen seuraava vaihe on alkanut, siis Hollywood-viikot loppuivat sunnuntaina klo:18, ja nyt on show’n aika! Itselläni nuo Hollywood-viikot painottuivat suunnitteluun ja opetteluun, en niinkään treenannut. Sen verran neuloin sitä varten, että tein yhden koetilkun, kun mietin peiton palojen kokoa…

Viime viikonloppu minulla meni koirahommissa, ja sunnuntai-iltana olin niin väsynyt, etten jaksanut aloittaa vielä haastetta. Mutta eilen aamulla kerin sitten lankoja, ja iltapäivällä pääsin aloittamaan ensimmäisen lapun peittooni. Sen kuvio on lemmenlehti. Halusin peittoon noita lemmenlehtiä ja löysin niistä kuvia, mutten mitään kivaa ohjetta (variaatioita on monia). Sitten yhtenä iltana selaisin Toe-Up Socks For Every Body kirjaa, ja siellä oli Norwegian Rose Socks, ja yhtäkkiä tajusin, että mallikuviohan on lemmenlehtiä! Jotakin siis olen oppinut, sillä ilman tätä haastetta en olisi tuollaista tajunnut…

Pitkästä aikaa neuloin kirjoneuletta, eikä se lopulta niin kamalaa ollutkaan! No, tämä oli vasta ensimmäinen, eli noita ruutuja täytyy tehdä vielä aika monta ennen kuin tämä alkaa näyttää peitolta, että katsotaan sitten vaikka kymmenen  ruudun päästä!

Melkein meinasi unohtua raportointi SNY:n välimuistamisesta! Sain pienen paketin jo perjantaina, mutta tosiaan viikonloppu meni ihan muissa hommissa, niin raportti meinasi jäädä… Kiitos SNY taas tästäkin! Oli mukava ylläri. Paketissa oli karkkia, niitä samoja ihanaisia nappeja 3kpl, pieni ristipistojuttu ja kortti. Kuvien ottaminen oli vähän haasteellista, kun yksi meidän karvaisista kavereista olisi halunnut poseerata kameralle…

Laitetaan nyt vielä loppuun tasapuolisuuden vuoksi kuva meidän toisestakin kissasta, kun viime viikon ihanina aurinkoisina päivinä se nautiskeli sohvan selkänojalla auringonpaisteessa!

Järjestimme taas ravelrylaisten Kuopion seudun neulojien kanssa vaihdon, joka tällä kertaa on kaksivaiheinen! Eli lähetämme nyt ensimmäisen paketin ja lähempänä joulua toisen… Vaihto tehdään salaisena, eli emme tiedä lähettäjää kuin vasta sitten kaikkien saatua paketit. Ja minulle tuli tänään paketti; Ihana! Kyllä ilahduin kovasti, kun hain postia… Katsokaa nyt, mitä mä sain!!!

Paketissa oli pari pussia Kool-Aidia (jee!), monta pussia teetä, parini tekemä pipo, silmukkamerkkejä ja aivan ihanan väristä Handu-lankaa! Todella isot kiitokset. Tämä oli hieno paketti!

On se sitten kummallinen, tämä ihmisen mieli, nimittäin… Mulla oli Hyvä Suunnitelma tehdä talvivarustelua meidän perheelle; siis perussukkia ja -lapasia sekä kämmekkäitä itselleni (tykkään pitää niitä, ja teen niitä, mutta itse en omista kuin yhdet!). Samalla edistäisin mun SYTYCK-projektiani neulomalla niihin kuvioita, joita aion käyttää peitossa… Mutta, mutta… Kun ei nyt vaan yhtään huvita! Vähän niinku silloin ku pitäis siivota, niin löytyy kaikkea muuta tekemistä. Jostain syystä mun tekemättömien neuleiden jonosta useampi malli huutelee haluavansa ihan-heti-just-nyt puikoille!

Nyt eilen valmistui Karpo-lakki meidän nuorimmaiselle. Se on yksi niistä projekteista, jotka halusin heti tehdä Neulekirjan saatuani. Kiva ohje, pipo pysyy hyvin päässä ja suojaa hyvin. Lankana Mirasol Hacho, joka aika hauskasti läikyttyi. Pienelle pojalle tein luonnollisesti vähän pienemmän pipon kuin ohjeessa, mutta malli oli helposti muokattavissa. (Ja tässäkään ei ole palmikkoa eikä kirjoneuletta!)